Resilienssi, ketteryys ja tunneäly ovat työelämätaitoja, joita kaikkien kannattaa kehittää.

Resilienssi, ketteryys ja tunneäly ovat ominaisuuksia, joita nyt tarvitaan sekä työelämässä että sen ulkopuolella. Nämä kaikki ovat itseasiassa enemmän taitoja kuin ominaisuuksia, eli niitä voi kehittää. Ja kannattaakin kehittää, koska useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä taidot ovat juuri niitä, joita ihmiset tarvitsevat menestyäkseen hyvin tulevaisuuden työelämässä. Kun osa rooleista automatisoituu ja kone hoitaa manuaaliset työt, niin inhimilliset arvot tulevat näyttelemään suurempaa roolia työelämässä.

”Työelämätaitoja, joita kaikkien kannattaa kehittää. Näistä on hyötyä myös työelämän ulkopuolella”

Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Taito, jota tarvitsemme sekä työssä, että vapaalla välttyäksemme turhalta hermoilulta ja stressin tunteilta. Se ei liity vain yhteiskunnassa, organisaatioissa ja elämässämme tapahtuviin suuriin muutoksiin vaan myös moniin päivittäisiin pieniin asioihin.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.

Ketteryys nähtiin aikaisemmin hyvin teknisenä asiana eli kuinka organisaation ihmiset saivat tehtyä asioita tehokkaammin. Seuraava muutos nähtiin, kun samoja menetelmiä haluttiin jalkauttaa myös muihin tiimeihin. Nykyisin puhutaan jo koko liiketoiminnan ketterästä kehittämisestä, joka vaatii henkilökohtaista ketteryyttä kaikilta. Pitää olla kykyä ja osaamista mukautua muutoksiin.

Ennen kaikkea johtamisessa vaaditaan ketteryyttä. Me emme onnistu luomaan ketteriä organisaatioita ilman, että tarkastelemme koko organisaation tapaa toimia. Kyse ei ole vain yksittäisistä prosesseista vaan ketteryyden pitää näkyä myös yrityksen visiossa. Meidän tulee miettiä uudelleen, kuinka koulutamme ihmisiä, mitä työkaluja käytämme sekä miten työ ylipäätään jatkossa ymmärretään.

Tunneäly näkyy käytännössä tunnetaitoina. Taitoina, jotka määrittelevät kuinka tehokkaasti me havaitsemme, ymmärrämme, ilmaisemme, käytämme päättelyissämme ja hallitsemme tunteita itsessämme ja muissa. Tunteet tuovat sävyt ja värit elämään. Ne ovat mukana niin jokapäiväisessä arjessa kuin elämän suurissa ratkaisuissa. Ne antavat tietoa siitä, mikä on innostavaa, vastenmielistä, surullista ja lannistavaa, tärkeää tai vähemmän tärkeää. Tunnetaitoja ovat monet sellaiset asiat, joita teemme päivittäin. Joskus ne ovat kovan harjoittelun tulosta, joskus ne taas ovat jo lapsuudesta asti olleet meille ominaisia. Kaikki näitä taitoja voi kuitenkin kehittää.

Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta.  Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita.

Tunteiden ymmärtäminen kattaa myös kyvyn nähdä niiden syitä ja seurauksia.  Jos tunteita ei ymmärrä, tai näe niiden syitä ja seurauksia, jää helposti niiden armoille. Tunteita ymmärtävä taas kykenee tekemään pieniä arjen päätöksiä, eikä erehdy niin helposti elämän suurissakaan valinnoissa.