Matkani yrittäjäksi
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
Mikä merkitys tunneälyllä on projektijohtamistyössä?
Kuinka suuri inhimillisistä tekijöistä johtuva riski on projektiorganisaatiolle?
Syrjäyttääkö tuottavuus- ja tehokkuuspaineet tunneälykkään projektijohtamisen tarpeen?
Näitä kysymyksiä olemme pohtineet yhdessä Kalle Koivulan, Howden Finlandin riskienhallintapalveluista vastaavan johtajan kanssa.
Olemme vaihtaneet paljon ajatuksia aiheesta ja nyt, kun Kalle isännöi Suomen suurimman projektijohtamistapahtuman Projektipäivät 2019 riskienhallintaseminaaria, nostamme tunneälyn seminaarin yhdeksi tärkeäksi teemaksi.
Projektijohtaminen on pohjimmiltaan suorituksen helpottamista ja muiden motivointia tekemään asioita tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Tunneälytaidot ovat keskeisiä elementtejä projektijohtajien pyrkimyksissä saavuttaa nämä tavoitteet. On runsaasti kirjallisuutta siitä, minkälainen vaikutus tunteilla on yksilöiden suorituskykyyn.
Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että ihmiset suorittavat parhaiten tuntiessaan olevansa mielekkäässä työssä, joka kehittää heitä ihmisinä ja kun he tuntevat, että heitä arvostetaan, heistä huolehditaan, heitä kuunnellaan ja kunnioitetaan, heille kommunikoidaan ja heitä ymmärretään.
Ihmiset usein suorittavat kaikkein huonoiten, kun he kokevat tuottamattomia tunteita kuten huolta, turhautumista, stressiä, riittämättömyyttä ja pelkoa.
Useimmat projektijohtajat tunnistavat tärkeyden pitää ihmiset sitoutuneina, motivoituneina ja omistautuneina työlleen ja organisaatiolleen.
Itse asiassa, se on yleinen vaatimus useimmissa johtotehtävissä. Kuitenkin useimmat johtajat myös sanovat, että ihmisten pitäminen sitoutuneina, motivoituneina ja omistautuneina ei ole mikään helppo tehtävä!
Monet tekijät vaikuttavat yksilön motivaatioon alkaen päivittäisistä tehtävistä ulottuen työtovereiden kommunikointityyleihin asti. Mikä on motivoivaa yhdelle voi olla de-motivoiva toiselle.
“Se miten projektijohtamisessa esiinnyt, määrittää miten ihmiset tuntevat, ja se miten he tuntevat, kuinka paljon he haluavat sitoutua... joka lopulta määrittää tulokset!”
Usein työtyytyväisyyskyselyissä ja työtehotutkimuksissa motivaatiota ja projektitehokkuutta rapauttavana asiana esille nousee tiedon, viestinnän ja kommunikaation puute.
Todennäköisesti kaikissa projektijohtamisvalmennuksissa ja koulutuksissa asiasta puhutaan. Miksi asia kuitenkin aina uudelleen nousee esille vuodesta toiseen? Emmekö me osaa vai emmekö me halua yrittää olla hyviä kommunikoitsijoita?
Lähtökohtaisesti uskon, että ei kukaan projektijohtaja tahallaan alisuoriudu tai pimitä tietoa.
Tutkimusten mukaan tämä johtuu enemmän meidän henkilökohtaisista tunneperäisistä “oikosuluistamme” eli rajoittuneesta kommunikointityylistämme kuin osaamisesta.
Uudessa, projektiammattilaisten tunneälyvalmennuksessa, annan eväitä ymmärtää näitä omia ja vastapuolen tunneperäisiä kommunikaatioesteitä: miksi me kommunikoimme niin kuin kommunikoimme?
Tutkimusviite/lähde:
Genos International ja Behavioral Sciences Research Press Inc.
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
TAVOITEKIRKKAUS - AIVOT RAKASTAVAT SELKEYTTÄ Viikoittain, kun valmennuksissa kysyn, että onko sinulle selvää ja kirkasta, mitä sinulta tässä roolissa...
tIEDE IHMISTEN MOTIVAATIOSTA - MOTIVAATION LISÄÄMINEN Tässä jatkoa edelliselle Myyntiesteet blogille.