Tunneäly Summit 2019: Yhteenveto päivän teemoista

Tunneäly luo jalansijaa tulevaisuuden työyhteisöissä

Helmikuussa järjestetty Tunneäly Summit keräsi lumisesta säästään huolimatta lähes 200 tunneälystä kiinnostunutta yrityspäättäjää yhteen Helsingin Technopolis Ruoholahteen.

Seminaarin suosio yllätti järjestäjätkin: "Alkuperäinen ajatuksemme oli pitää noin 50 hengen kahvittelutilaisuus, mutta tapahtuman suosio yllätti ja jouduimme hyvin pian varaamaan suuremman tilan", kertoo Adeptuksen toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Yleisöryntäys on osoitus siitä, että tunnetaidoille on kysyntää suomalaisessa työkulttuurissa yhä enemmän ja johtajat kaipaavat arkeensa uudenlaista tulokulmaa.

Tunneäly Summit 2019 - Kooste päivän tunnelmasta.

Pekka Sinervo: Tekoälyn aikakaudella tunnetaidoilla on entistä suurempi merkitys

Adeptuksen tunneälyvalmentaja Pekka Sinervo kertoi puheenvuorossaan, kuinka tekoäly on muuttanut tapaamme työskennellä ja tulee vaikuttamaan työhömme tulevaisuudessa yhä enemmän: "Tekoälyn aikakaudella monet nykyisistä työpaikoista häviävät, samalla kun tilalle nousee uusia työtehtäviä. Tunnetaitojen ja inhimillisten kykyjen merkitys tulee korostumaan entisestään."

Sinervo kuitenkin muistutti, että jos olet loistava motivoimaan ja huomioit muita, tulet varmasti selviämään tässä muuttuvassa teknisessä maailmassa. "Lohdullista on, että tunneälyä voi opetella siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa", kiteytti Sinervo.

Katso Pekan koko esitys alla olevalta videolta:

Deiric McCann: Tunneäly vaikuttaa tutkitusti ihmisten tuottavuuteen

Tapahtuman Keynote-puhuja Deiric McCann (Genos International) kuvaa ihmisten suhtautumisen muuttuneen tunneälyä kohtaan vuosien varrella radikaalisti:

"Aiemmin tunneälyä pidettiin kevytmielisten konsulttien hölynpölynä, jolla ei ollut sijaa länsimaalaisessa työkulttuurissa. Nykyään monet johtajat ovat ymmärtäneet, että tunteiden merkitystä ei voi väheksyä, sillä ne kuuluvat jokapäiväiseen arkeemme - olimme niistä itse mitä mieltä tahansa."

Tunneälyn merkityksestä työn tuottavuuteen, ihmisten sitoutumiseen ja hyvinvointiin on tehty jo lukuisia tutkimuksia, joista McCann esitteli muutaman. Yksimielisesti näkemys on, että tunteet vaikuttavat ihmisten suoritustasoon ja motivaatioon työssä.

Tunneäly kokemuksena

Osallistujat pääsivät myös itse sukeltamaan omaan kokemukseensa tunneälystä, kun he pisteyttivät Deiricin johdolla työhistoriassaan kohtaamia tilanteita eri ihmisten välillä. Jo tuo lyhyt harjoitus osoitti, kuinka eri tunteet ovat vaikuttaneet suorassa korrelaatiossa työntekijän kykyyn sitoutua ja motivoitua työtehtävässään.

"Se miten näyttäydyt muille vaikuttaa siihen mitä ihmiset tuntevat. Se mitä ihmiset tuntevat vaikuttaa taas siihen kuinka saat heidät sitoutumaan", tiivistää McCann.

Katso Deiricin koko esitys alla olevalta videolta:

Pauliina Airaksinen-Aminoff: Johtajan identiteetti määrittää yrityksen arvot

Tiedostatko jo oman ainutlaatuisuutesi? Tämän kysymyksen esitti ihastuttava Dr. Pauliina Airaksinen-Aminoff omassa puheenvuorossaan, jossa hän viittasi johtajan oman identiteetin löytämiseen.

"Mitä paremmin tunnemme itsemme eli identiteettimme, sitä paremmat eväät meillä on toimia tunneälykkäästi työyhteisössämme", vastaa Airaksinen-Aminoff.

Meillä jokaisella on oma identiteetti, joka koostuu eri kerroksista. Työelämässä identiteetin tärkein rakennusaines on oman ainutlaatuisuuden tunnistaminen. "Jos et tunnista omaa ainutlaatuisuuttasi ja tuo sitä työyhteisöösi, ei kukaan muukaan voi sitä nähdä. Silloin et voi saada irti kaikkea työyhteisöstäsi", selitti Airaksinen-Aminoff.

Oletko valon kantaja vai valon viejä?

Puheenvuorossaan Pauliina muistutti kuulijoita myös siitä, kuinka tärkeää on oppia tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan työpaikalla, sillä sanomasi voidaan herkästi tulkita väärin. On luonnollista kokea negatiivisia tunteita, mutta jos se näkyy ulospäin esimerkiksi aamulla tervehtimättä jättämisenä, teet hallaa työyhteisöllesi. "Voit itse valita millaisen kuvan haluat antaa itsestäsi ulospäin: oletko valon kantaja vai valon viejä?", kiteytti Airaksinen-Aminoff.

Katso Pauliinan koko esitys alla olevalta videolta:

Perttu Pölönen: Kuinka nuori 
sukupolvi sitoutetaan työhön?

Nuoren keksijä-innovaattorin ja moniyrittäjän Perttu Pölösen yllätyspuheenvuoro milleniaalien sitouttamisesta vetosi moneen paikallaolijaan. Pölösen pääsanoma oli, että nykyajan sukupolvelle työn olemassaolo itsessään ei riitä, vaan työllä pitää olla jonkinlainen merkitys ja arvo.

Pölönen esitti, että milleniaaleille uudet arvot ovat sisäänrakennettuja ja vasta nyt yritykset alkavat huomaamaan niiden vaikutuksen. Tarvitaankin enemmän sukupolvien välistä dialogia.

"Milleniaalit ovat syntyneet maailmaan, jossa valta on siirtynyt yksilölle. Voimme saada äänemme kuuluviin ja vaikuttaa asioihin paremmin kuin koskaan ennen. Kysymys kuuluukin, kuinka yritykset vastaavat tähän tarpeeseen muuttamalla maailmaa omalta kantiltaan?", kysyi Pölönen.

Yritysten tulisi ottaa huomioon nämä asiat jo rekrytointivaiheessa ja miettiä, kuinka voimme auttaa yksittäistä henkilöä löytämään oma intohimonsa työn avulla.

Tunnetaitojen merkitys on alkanut nostaa päätään jo Piilaaksossa asti

Pölönen kertoi, että on jo nähnyt merkkejä siitä kuinka tunneälyä arvostetaan eri tavalla kuin ennen. Hän piti tätä erittäin tervetulleena uudistuksena:

"Esimerkiksi Google ei enää katso rekrytoinneissaan pelkästään kompetenssia ja osaamista, vaan kykyä sopeutua ja oppia uutta. Miksi? Koska sillä ei ole väliä vaikka henkilö olisi tällä hetkellä tietotaidoiltaan kykenevin. Jatkuva muutos pakottaa ihmiset päivittämään omaa katsontakantaansa ja oppimaan uusia taitoja. Näitä piirteitä vaaditaan hakijoilta enemmän."

Katso Pertun koko esitys alla olevalta videolta:

Tunneäly johtamisessa

Paneelikeskusteluissa käsiteltiin emotionaalista älykkyyttä koskevia teemoja käytännön näkökulmasta, kun eri yrityksen johtajat avasivat kokemuksiaan Jan Erolan kysymysten siivittämänä.

Aon Finland Oy:n johtaja Tuuli Paasilehto avasi kokemuksiaan muun muassa suuryritysten yt-neuvotteluista ja siitä, kuinka niinkin vaikean prosessin voi hoitaa empaattisesti ja kaikkia huomioiden, kun vain niin päättää.

Mediateko Oy:n toimitusjohtaja Teemu Kontkanen peilasi kokemuksiaan esimiehen tilannetajun merkityksestä, kun oli itse ollut aikoinaan toisella puolen pöytää saamassa sekä hyvää että huonoa esimieskohtelua. 

Lyreco Finland Oy:n toimitusjohtaja Harri Helenius piti tunneälyä äärimmäisen tärkeänä osana johtajuutta ja muistutti, että tunneälyä ei vaadita vain johtajilta, vaan se on tärkeää työelämän muillakin tasoilla - niin esimiestyössä kuin alaisena toimiessa. 

Katso koko paneelikeskustelu alla olevalta videolta:

Tunneäly työyhteisössä

Paneelin toisessa osiossa tarkasteltiin tunneälyä HR:n näkökulmasta.

Sector Alarm Oy:n sisäinen myyntikouluttaja Tero Nykänen jakoi kokemuksiaan muun muassa siitä, kuinka tärkeää yhteisöllisyyden luominen on henkilöstön sitouttamisessa. Nykäsen mukaan on tärkeää löytää tiimin kanssa yhteinen kieli vaikeissakin asioissa, jotta esimies voi paremmin auttaa vastoinkäymisissä.

Gofore Oyj:n henkilöstöasiantuntija Jere Talonen taas kertoi esimerkin omasta organisaatiostaan, jossa yrityksen arkea pyöritetään ilman varsinaisia esimiehiä. Tällainen yrityskulttuuri vaatii, että ihmiset saadaan mukaan tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Tunneäly toimii ikään kuin liimana ihmissuhteiden, hyvinvoinnin ja tuloksenteon välillä.

Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiön HR-johtaja Kati Knopp-Nyholm muisteli muun muassa tilannetta, jossa kahden henkilön välinen kriisi oli lähtenyt purkautumaan, kun fokus oli käännetty asioista ihmisten kokemiin tunteisiin. Knopp-Nyholm pitääkin ymmärrystä ihmisten tunteista ratkaisevana tekijänä vaikeiden tilanteiden selvittämisessä.

Katso koko paneelikeskustelu alla olevalta videolta:

Tervetuloa Tunneäly Summit 2020 -tapahtumaan!

Kiitämme kaikkia tämän vuoden osallistujia. Ensi vuonna palaamme takaisin tärkeiden aihealueiden ympärille uuden puhujakaartin kera. Käy siis varaamassa  paikkasi Tunneäly Summit 2020 -tapahtumaan hyvissä ajoin!