Maailmassa tapahtuu muutoksia ja ennalta arvaamattomiakin asioita yhä enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä vauhti ja yllätyksellisyys asettaa haasteita kaikille, ja etenkin työelämässä, jossa vauhti vain kiihtyy. Nopea tempo aiheuttaa haasteita johtamiselle kaikilla tasoilla. Tavoitteiden saavuttaminen, ajan tasalla pysyminen ja osaamisen kehittäminen on yhtä aikaa sekä entistä haastavampaa että entistä tärkeämpää. Enemmän kuin koskaan aikaisemmin johtajilta edellytetään palautteen antamista, ohjaamista ja työntekijöiden opastamista tulosten saavuttamisessa, työsuorituksen hallinnassa, osaamisen kehittämisessä ja tiimityössä.
Nämä johtajuuteen liittyvät toimet ovat tuttuja valmennuskeskusteluista, mutta useat johtajat kokevat keskustelut kuitenkin vaikeiksi tai ymmärtävät johtamistyökaluksi tarkoitetun valmentamisen väärin.
Valmennusta hyödynnetään useilla eri aloilla: yritystoiminnassa, urheilussa, johdon kouluttamisessa, elämäntaidoissa jne. Kaikilla näillä erilaisilla valmennuksilla on omat nyanssinsa, mutta siitä huolimatta eräs määritelmä kuvaa osuvasti kaikkea valmentamista. Se on peräisin tunnetulta valmentajalta ja kirjoittajalta Timothy Gallweyltä:
“Valmentaminen tarkoittaa ihmisten potentiaalin vapauttamista suorituksen maksimointiin. Valmennus auttaa oppimaan ennemminkin kuin opettaa.”
Suurten ja nopeiden muutosten keskellä Psykologinen Turvallisuus ja tiimien motivaatio tehdä sitä pientä ylimääräistä ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Kaikki tarvitsevat psykologista turvallisuutta ja sitä ei voi saavuttaa ilman tunneälykästä johtamista.
Esimerkiksi tekoälyn mukaantulo liiketoiminnassa on vaatinut monilta yrityksiltä nopeita suunnanvaihdoksia. Ne onnistuvat parhaiten silloin, kun tiimiläiset ovat motivoituneita ja uskaltavat ehdottaa luovia, uudistumista edistäviä ideoita vapaasti. Tutkimukset näyttävät, että kun organisaation ilmapiiri tukee tiimiläisten psykologista turvallisuutta, tulokset paranevat ja tiimit tuottavat innovatiivisia ratkaisuja. Työyhteisön psykologisella turvallisuudella on myös selkeä yhteys parempaan tiedonjakamiseen, suoriutumiseen, työtyytyväisyyteen sekä oppimiseen (Frazier ym. 2016; Newman ym. 2017).
Se, että ihmisten tunteiden ja heidän suoritustasonsa välillä työssä, on suora yhteys, on yksi organisatorisen tutkimuksen vahvimmista ja selkeimmistä havainnoista. Korkean suoritustason organisaatioissa ihmiset ovat huomattavasti enemmän sitoutuneita, huolehtivia, arvostettuja, ylpeitä ja motivoituneita kuin heikosti toimivissa organisaatioissa. Sitä vastoin huonosti toimivissa organisaatioissa ihmiset tuntevat huomattavasti enemmän pelkoa, stressiä, energian puutetta ja epävarmuutta.
Johtamisessa tarvitaan johtajuutta!
Ei riitä, että teemme asiat oikein. On myös tärkeää, että teemme oikeita asioita. Johtaminen on pohjimmiltaan suorituskyvyn tukemista vuorovaikutuksen avulla. Tutkimus on osoittanut, että johtajien tunneäly on avainasemassa heidän kyvyssään tukea muita hyödyntämään tunteitaan, joka on korkean suorituskyvyn ja työntekijöiden sitoutumisen perusta
Kun puhutaan avoimesta, toista ihmistä arvostavasta vuorovaikutuksesta, joka mahdollistaa psykologisen turvallisuuden kehittymisen, niin kaikki yhteisön ihmiset ovat keskeisessä roolissa, mutta esihenkilöiden vastuuta ei voi tässäkään kohdin väheksyä – ei turvallisuuden taikka turvattomuuden rakentamisessa. Kaikkia osapuolia yhteisössä on kuunneltava, jokaisen mielipide on arvokas eivätkä kenenkään näkemykset ole vähempiarvoisia kuin toisten. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa sen, että yksilö uskaltaa puhua siitä, mitä ajattelee ja erityisesti nostaa ongelmat käsittelyyn.
Adeptuksen jo seitsemättä kertaa järjestettävä TunneÄly Summit 12.2.2025 keskittyy tähän moderniin johtamiseen. Tule mukaan kuulemaan lisää aiheesta!