Psykologinen turvallisuus on tila, jossa tunnet yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta oppia, turvallisuutta osallistua ja turvallisuutta haastaa vallitseva tilanne – kaikki pelkäämättä, että sinua nolottaa, sinut syrjäytetään tai sinua rangaistaan jollain tavalla. Ja tätä ei voida saavuttaa ilman tunneälyä, toteaa Timothy R. Clark kirjassaan The 4 Stages of Psychological Safety (2020).
Psykologinen turvallisuus on varmasti tuttu termi aika monelle tällä hetkellä. Varsinkin nyt suurten ja nopeiden muutosten keskellä innovaatiot ja tiimin motivaatio tehdä sitä pientä ylimääräistä ovat todella tärkeitä. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamat muutokset liiketoiminnassa ovat vaatineet monilta yrityksiltä nopeita suunnanvaihdoksia. Ne onnistuvat parhaiten silloin, kun tiimiläiset ovat motivoituneita ja uskaltavat ehdottaa luovia, uudistumista edistäviä ideoita vapaasti. Tutkimukset näyttävät, että kun organisaation ilmapiiri tukee tiimiläisten psykologista turvallisuutta, tulokset paranevat ja tiimit tuottavat innovatiivisia ratkaisuja. Työyhteisön psykologisella turvallisuudella on myös selkeä yhteys parempaan tiedonjakamiseen, suoriutumiseen, työtyytyväisyyteen sekä oppimiseen (Frazier ym. 2016; Newman ym. 2017)
Amy Edmondson(1999) määrittelee psykologisen turvallisuuden olevan ”tiimin jäsenten yhteinen usko siihen, että joukkue on turvallinen ihmisten väliseen riskinottoon”. Kun eri yhteyksissä pohditaan, miksi jotkut tiimit menestyvät muita paremmin, viitataan usein Googlen Aristotetle- tutkimukseen (Huhigg, 2016). Siinä havaittiin, että tärkein menestyneitä tiimejä yhdistävä selittävä tekijä oli psykologinen turvallisuus. Tiimien jäsenet kuuntelivat toisiaan ja uskalsivat näyttää tunteitaan ja kertoa tarpeistaan. Tutkimus nosti esiin myös sen, että ihminen haluaa mennä töihin kokonaisena omana itsenään, ei jättää yksityistä minäänsä kotiin ja vetää kasvoilleen työroolinaamaria.
"On paljon parempi olla työpaikassa, jossa voit olla todellinen itsesi ja osallistua työhön mielekkäällä tavalla."
Amy Edmondson
Sen tunteen saavuttaminen, että voit olla oma itsesi ilman sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia tai emotionaalisia kustannuksia ei kuitenkaan aina ole helppoa. Tarvitaan taitoja käydä dialogia eli ottaa vastaan ja antaa palautetta, uskallusta olla eri mieltä sekä erityisesti kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja. Tarvitaan siis tunnetaitoja eli taitoja havaita, ymmärtää, ilmaista, käyttää päättelyissä ja hallita tunteita itsessämme ja muissa. Tämä on tunneälyä ja näitä taitoja voi oppia.
Kun puhutaan avoimesta, toista ihmistä arvostavasta vuorovaikutuksesta, joka mahdollistaa psykologisen turvallisuuden kehittymisen, niin kaikki yhteisön ihmiset ovat keskeisessä roolissa, mutta esihenkilöiden vastuuta ei voi tässäkään kohdin väheksyä – ei turvallisuuden taikka turvattomuuden rakentamisessa. Kaikkia osapuolia yhteisössä on kuunneltava, jokaisen mielipide on arvokas eivätkä kenenkään näkemykset ole vähempiarvoisia kuin toisten. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa sen, että yksilö uskaltaa puhua siitä, mitä ajattelee ja erityisesti nostaa ongelmat käsittelyyn.
Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta yhteisössä onnistutaan ja se menestyy. Psykologisen turvallisuuden merkitys on selvästi kasvussa, sillä elämme kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä. Erilaiset rakenteet murtuvat, tieto ja päätöksenteko pirstaloituu, monimutkaistuu, ja ihminen on yhä riippuvaisempi toisesta ihmisestä. Toimintaympäristön muuttuessa työyhteisön jäsenten pitää yhdessä keksiä ja oppia hakemaan ratkaisuja. Kun ei etsitä syyllisiä, vaan opitaan virheistä ja ollaan niistä yhdessä vastuussa, on epäonnistumisia helpompi käsitellä. Kun tietoa jaetaan ja virheistä viestitään, mahdollistuu myönteinen ilmapiiri niin myönteiselle oppimiselle kuin luovaan ajatteluun ja innovatiivisuuteen.
Psykologisen turvallisuuden aikaansaamiseksi on rakennettava yhdessä laadukasta työyhteisökulttuuria edistämään yhteisiä läpinäkyviä toimintatapoja. Paras tapa aloittaa, on mittaamalla työyhteisön tunneilmapiiri ja arvioimalla avainhenkilöiden tunneälytaitoja, koska psykologinen turvallisuus on mitä ihmiset kokevat, ollessaan varmoja, että heidän ympärillään olevat henkilöt esiintyvät tunneälykkäällä tavalla. Arviointien jälkeen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään näitä psykologisen turvallisuuden taustalla olevia tunnetaitoja.