Matkani yrittäjäksi
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
Kun katson taaksepäin työuraani, muutama asia nousee jatkuvasti mieleeni: Periksiantamattomuus, yrittäjyys ja kasvu. Tuo kasvun tarina on kulkenut mukana läpi eri työtehtävien ja elämänmuutosten, mutta myös sisäisenä muutosmatkana siitä, millaisena johtajana ja ihmisenä itseäni pidin. Matkani on vienyt minut moniin paikkoihin ja haasteisiin, ja jokaisessa kokemuksessa on ollut mukana halu tehdä parhaani ja auttaa muita tekemään parhaansa. Lopulta tuo matka toi minut yrittäjäksi, jossa voin auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään tunneälyn ja tunnetaitojen avulla.
Työurani alkoi kirjaimellisesti ”juoksupoikana”. Muistan sen ajan, kun juoksin rappusia ylös ja alas toimittaen 90-luvulla mainoslehtiä asukkaille. Tuolloin keksin hyvän tavan saada lehtiä luukusta sisään helposti, jottei minulla kuluisi liikaa aikaa. Nykyään tällaisesta kehitystyöstä voisi saada hyvät rahat konsultoimalla yrityksiä ja kutsumalla palvelua esim. osaoptimoimiseksi tai toiminnan tehostamisena. Opiskeluaikoina ja nuorena urheilijana tuli käytyä myös rakennustyömaalla, jossa kannoin tiiliä muurareille, jälleen kerran kiiveten kerroksia ylös ja alas. Sieltä matka vei telemarkkinointiin, ja lopulta, edelleen opiskeluiden aikana, perustin ensimmäisen yritykseni, jonka tarkoituksena oli auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla, pääsääntöisesti Venäjällä.
En tuolloin tiennyt mitään yrityksen johtamisesta, mutta jostain syystä onnistuin saamaan hieman kauppaa ja liikevaihtoa. Palautettakin sain ja yksi mieleenpainuvimmista tuli erittäin menestyvältä yritykseltä ja se kuului kutakuinkin näin: ”Saimme sinulta juuri sen mitä halusimmekin ja kaiken lisäksi ei mitään ylimääräistä höttöä, mutta tästä huolimatta sä olit kaksi kertaa halvempi kuin toinen…”. Olisi varmaan pitänyt osata hinnoitella paremmin, eikä keksiä omasta päästä hintalappua. Epäonnistuneitakin toimeksiantoja tuli, mutta ne saatiin sovittua ja aina unohdinkin ne aika nopeasti, ei niitä kannattanut jäädä murehtimaan.
Jo varhain huomasin, miten paljon sain energiaa siitä, kun pystyin auttamaan muita saavuttamaan tavoitteensa. Näissä alkutaipaleen kokemuksissa oli myös nähtävissä pieni siemen tulevalle yrittäjyydelle ja johtajuudelle – olin valmis heittäytymään, kokeilemaan ja oppimaan, ja ennen kaikkea uskomaan siihen, että yhdessä muiden kanssa saa enemmän aikaan.
Ensimmäisen "oikean" työpaikkani löysin Pohjola Vakuutuksesta myyntipäällikön tehtävästä, ja sieltä alkoi pitkä, palkitseva jakso, joka vei minut ympäri PK-seutua erilaisiin ja erikokoisiin yrityksiin vakuutusmyyjän roolissa. Pohjolassa etenin vuodessa myyntijohtajaksi, mikä oli ensimmäinen esimiestehtäväni. Tämä rooli kasvatti minua paljon ja toi ensimmäiset vastuut toisten johtamisesta. Aloitin oman johtajuuteni perinteisenä, vanhan liiton myyntijohtajana, jonka perusperiaatteet olivat yksinkertaiset: “luuri nousee ja jalat liikkuu.” Tavoitteet olivat kirkkaat, ja johtamistyyli oli suoraviivainen. Näin jälkikäteen pohdittuani sitä, mikä teki silloisesta koko organisaatiostamme johtoa myöden niin menestyvän, oli se, että kaikilla oli sama päämäärä ja sisäinen palo olla paras. Toki meidän tiimissämme oli paljon huipputason urheilijoita Suomen eri maajoukkueita myöden ja tämä teki kilpailemisesta mielekkään siinä mielessä, että kaveria ei koskaan jätetty pulaan vaan menestyimme aina yhdessä.
Myöhemmin Fennian aluejohtajana opin kuitenkin kantapään kautta, että pelkällä suoraviivaisella tavoitteisiin ohjaamisella ei saavuteta kaikkea. Vaikka tiimini menestyi tuloksellisesti, sain työurani ja koko yrityksen olemassaolon ajalta huonoimman esihenkilöarvosanan henkilöstökyselyssä. Tämä kokemus ravisteli uskomuksiani ja pakotti miettimään syvällisemmin, mikä vaikutus omilla toimintatavoilla oli tiimin hyvinvointiin ja motivaatioon. Aloin hiljalleen ymmärtää, että tunteilla ja tunneälyllä on merkittävä rooli johtamisessa ja sen, että ihmiset tarvitsevat psykologista turvallisuutta, jotta he voivat onnistua ja kehittyä.
Ensimmäisen kerran omasta epäonnistumisesta johtajana uskalsin kertoa julkisesti vasta vuosien päästä Talouselämän haastattelussa. Toimittaja sai todella hyvin tuntemukseni kirjoitettua yli kahden sivun artikkeliin, mutta otsikosta nyt en niinkään olisi samaa mieltä. Sain itseasiassa kuulla jälkikäteen omilta joukkuekavereiltani aika usein lauseen ”Sieltä se uratykki Pavel tulee”. Naurua riitti moneksi kuukaudeksi pukukopissa.
Yksi käännekohta kuitenkin tapahtui Fennian vuosien aikana, kun yrittäjä nimeltä Mikko Parikka Adeptus Oy:stä, tuli myymään minulle tunneälyvalmennuksia ja kertomaan ostopsykologiasta. Tämä havainto ja uusi tuttavuuteni avasi uuden luvun omassa johtajuudessani. Aluksi suhtauduin asiaan skeptisesti, mutta pikkuhiljaa aloin nähdä, miten tunnetaitojen kehittäminen voisi parantaa tiimin hyvinvointia ja tuloksia. Pohdintani syveni jatkuvasti siihen, mitä tapahtuu ennen kuin syntyy jokin toiminta? Miksi toiset pystyvät suoriutumaan erinomaisella tasolla lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa, kun taas toiset kamppailevat jo pelkästään liikkeelle lähdössä?
Vuosien varrella omat tunnetaitoni syvenivät, ja minulle alkoi kirkastua, että ilman tunneälyä ei voida saavuttaa todellista psykologista turvallisuutta tai luottamusta. Tähän perustui se suuri muutos, jonka tunsin tapahtuvan itsessäni: en halunnut olla enää pelkästään vain perinteinen vanhan liiton johtaja, vaan tunneälyjohtaja, joka pyrki ymmärtämään ihmisten tunteita ja näkökulmia. Aikoinaan minulle kertoi yksi ensimmäisistä mentoreistani, nyt jo eläkkeellä oleva ansioitunut ja korkealle arvostamani johtaja, että ”tämä peli pelataan ihmisten mielessä”. Silloin en välttämättä ymmärtänyt mitä hän oikein tarkoitti, mutta vuosien päästä ymmärrän tämän entistä paremmin, etenkin sillä lisäyksellä, että tunteet ovat meidän jokaisen reaktion taustalla, mielen ja tunteiden yhdistelmä on se mitä tarvitaan kaiken perustan rakentamisessa ihmisten välisessä yhteistyössä.
Fennian kokemukseni jälkeen sain tilaisuuden siirtyä LähiTapiolan palvelukseen, ja päädyin ensimmäistä kertaa maakuntaan, pois pk-seudulta. Sain työssä vastuulleni pelkästään esihenkilöitä, joten roolini painottui vahvasti liiketoiminnan ja kokonaisuuden johtamiseen. Opin paljon siitä, miten liiketoiminnan johtaminen maakunnissa eroaa pääkaupunkiseudusta. Oli silmiä avaavaa huomata, kuinka tärkeää on tuntea paikallinen yhteisö ja huomioida sen odotukset. Johtajana jouduin jatkuvasti punnitsemaan omia valintojani paikallisesta näkökulmasta ja ymmärtämään, millä tavoin voisin luoda yhteisöllisyyttä ja luottamusta myös tiimissä.
Tässä vaiheessa päätin ottaa yhteyttä uudemman kerran Mikkoon ja pyytää häntä sparraamaan entistä enemmän tunnetaidoista työelämässä ja johtamisessa, samalla käyttäen oppimaani käytännön tasolla. Huomasin myös, että monia asioita tein jo tiedostamattakin aikaisemmin, mutta en silloin ymmärtänyt vielä tunteiden merkityksen suorituksen johtamisessa. Helppoa tämän oivaltaminen ei ollut, mutta se kasvatti minua entistä kokonaisvaltaisemmaksi johtajaksi, joka osasi antaa tilaa tunteille päätöksenteossa ja olla armollisempi myös itselleen, sillä kaikissa työurani työtehtävissäni on aina pitänyt tehdä jonkin sortin muutosmatka. Muutos herättää aina tunteita ja tunteet määrittelevät sen miten suhtaudumme muutokseen, mutta etenkin siihen miten suoriudumme muutoksen keskellä.
LähiTapiolan jälkeen siirryin työeläkeyhtiö Eloon, jossa vastuulleni tuli laajempi kokonaisuus: koko maan kattava asiantuntija tiimi ja kumppaniyhteistyö. Työni toi minut takaisin pääkaupunkiseudulle ja samalla sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä lukuisten yrityspäättäjien ja yrittäjien kanssa eri puolilla Suomea. Tämä oli yksi urani parhaista jaksoista, sillä kiersin ympäri Suomen maata ja opin tuntemaan erilaisia yrityksiä ja toimialoja, ennen kaikkea uusia ihmisiä.
Kumppanuuksiin perustuvan liiketoiminnan rakentaminen vaati jatkuvaa joustavuutta ja kykyä ymmärtää monenlaisia näkökulmia. Tässä vaiheessa huomasin, miten tunneäly ja kuuntelemisen taito olivat avainasemassa onnistumisen kannalta. Aloin nähdä konkreettisesti, miten tunneälytaidot mahdollistivat parempia päätöksiä – ei vain minulta, vaan myös kaikilta tiimini jäseniltä.
Kaikissa työtehtävissäni työuralla minulla on ollut onni saada työskennellä erittäin kovien ammattilaisten kanssa niin asiakasrajapinnassa kuin johtoportaassa. Olen suunnattoman kiitollinen kaikista opeista mitä olen saanut ja joskus jopa mietin itselläni olleen aikamoinen tuuri saadessani ympärille mielettömän upeita kollegoita, johdettavia ja esihenkilöitä… Mutta toisaalta, olen aina tehnyt työtä yrittäjämäisellä asenteella, en ole koskaan laskenut työtunteja, vääntänyt ja kääntänyt kunnes onnistuminen saavutettiin ja tavoitteena ollut aina paras mahdollinen lopputulos. Voisiko tästä syystä sitä kuuluisaa tuuriakin ollut, koska yrittämisen määrä on ollut myös valtava…
Lopulta päätin ottaa askeleen, jota olin pohtinut vuosien ajan: Ajatus yrittäjyydestä oli kasvanut hiljalleen jokaisessa johtajapositiossani, ja erityisesti tunneälyn merkityksen ymmärtäminen vahvisti päätöstäni. Yrittäjyys voisi antaa minulle vapauden ja vastuun, joita olen pitkään toivonut, ja se mahdollistaisi omien arvojeni mukaisen liiketoiminnan.
On selvää, että tämä päätös jännittää – yrittäjyys on aina riski. Mutta tiedän myös, että en voisi katsoa itseäni peilistä tai istua etelän auringon alla eläkkeellä mielessäni ajatus, ”miksi en koskaan yrittänyt?”. Tämän vuoksi yrittäjyys on lopulta luonnollinen jatkumo kaikelle, mitä olen työurani aikana tehnyt ja oppinut.
Tunneälyvalmennusten kautta olen saanut nähdä, miten tärkeää on, että johtajat ja tiimit kehittävät tunnetaitojaan. Tunneäly ei ole syntymässä annettu taito, vaan jotain, mitä voi kehittää ja oppia. Tunneälyn avulla yritykset voivat saavuttaa enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain tuloksellisesti, vaan myös inhimillisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Uskon, ja tutkimuksetkin sen jo todistavat, että tunnetaitojen merkitys tulee vain kasvamaan, kun työelämä muuttuu yhä nopeatahtisemmaksi ja vaativammaksi. Jotta johtajat voivat tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä ja rakentaa kestäviä työyhteisöjä, tarvitaan taitoa ymmärtää itseä ja muita. Tämä on matka, jolla olen itse kulkenut, ja nyt haluan auttaa muita yrityksiä ja johtajia saavuttamaan samoja tuloksia ja entistä hyvinvoivia työyhteisöjä.
Tästä alkaa Yrittäjä taipaleeni arvostetussa ja Suomen ainoassa työelämän tunnetaitoja kehittävässä valmennustalossa Adeptus Oy:ssä partnerina yhdessä Tunneäly valmennuksien pioneerin ja edelläkävijän Mikko Parikan kanssa.
✔️ Mielelläni käyn kanssasi keskustelua, miten voin olla avuksi teille liiketoimintanne kehittämisessä. Laita minulle viestiä pavel.maksimenko@adeptus.fi tai soita minulle numeroon 040 648 2903, varmasti vastaan 😊
✔️Tässä uudessa roolissani tapaat minut myös Tunneäly Summit 2025 tapahtumassa, jossa toimin suorassa lähetyksessä kamerapartion kanssa haastatellen mielenkiintoisia liike-elämän ihmisiä.
Parhain ja ystävällisin terveisin yhteistyötä kanssasi odottaen,
Pavel Maksimenko
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
Tunneälykkäät ihmiset eivät pelkästään tule hyvin toimeen muiden kanssa, vaan heillä on kyky vaikuttaa muihin rakentavalla tavalla yhteisten...
Maailmassa tapahtuu muutoksia ja ennalta arvaamattomiakin asioita yhä enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä vauhti ja yllätyksellisyys...