Kaikkien kannattaa kehittää tunnetaitojaan

Tunneälykkäät ihmiset eivät pelkästään tule hyvin toimeen muiden kanssa, vaan heillä on kyky vaikuttaa muihin rakentavalla tavalla yhteisten päämäärien hyväksi. He osaavat kehittää, inspiroida, ymmärtää ja vaikuttaa muihin. Ristiriitatilanteissa tunneälykäs yksilö osaa sovitella ja ratkaista tilanteen sekä kykenee jatkamaan yhteistyötä erimielisyyksistä huolimatta. Heillä on myös ymmärrys erilaisista valtavavirtauksista ja ihmisten välisistä suhteista.

Tunneäly näkyy käytännössä tunnetaitoina ja tunnetaitoiset ihmiset tuntuvat tulevan paremmin toimeen muiden kanssa ja ovat empaattisempia ja myötätuntoisempia. He todennäköisesti myös menestyvät paremmin. Daniel Golemanin mukaan 90% menestyksestä ja 58% suorituskyvystä selittyy tunnetaidoilla

Tutkimusten mukaan tunneäly vaikuttaa vahvasti moneen liiketoiminnalliseen menestystekijään.

• Johtajilla pitää olla hyvät tunnetaidot, koska 36% johtamisen tehokkuudesta selittyy tunnetaidoilla. Älykkyys selittää noin 20-25% ja personallisuus vain 10-15% johtamisen tehokuudesta, joten tunneäly on huomattavasti tärkeämpää kuin yleinen älykkyys ja persoonallisuus.
• Tunnetaitoisten johtajien alaiset ovat 24% tyytyväisempiä ja osoittavat vahvempaa sitoutumista työhönsä. Sitoutuneiden ihmisten suorituskyky on parempi ja heidän halukkuutensa ylimääräisiin ponnisteluihin on huomattavasti suurempi.
• Tunnetaitoisten johtajien alaiset voivat paremmin ja heidän poissaolonsa työstä on peräti 29% alhaisempaa ja heidän vaihtuvuutensa on pienempi.
• Tunnetaidot parantavat resilienssiä ja vähentävät työstressiä. Tunnetaitoiset ihmiset ovat myös avoimempia muutoksille ja uusille kokemuksille.
• Tunnetaidot lisäävät luovuutta ja innovointia 12% ja tiimityön tehokkuutta 14%.
• Tunnetaitoiset myyjät myyvät enemmän ja myynnin suorituskyvystä 23% selittyy tunnetaidoilla. 

Organisaatioiden kannattaa siis panostaa tunneälyn kehittämiseen, koska tunnetaitoihin sisältyvät interpersoonalliset taidot luovat perustan työyhteisön toimivuudelle ja psykososiaaliselle työhyvinvoinnille. Kun työntekijät tulevat paremmin toimeen keskenään, tunneilmapiiri ja psykologinen turvallisuus paranevat, jolloin myös työn tuottavuus ja laatu paranevat.

Tutkimusten mukaan ”Ihmisten tunteiden ja suoritustason välillä on suora yhteys” ja ”Positiiviset tunteet johtavat aina parempaan suorituskykyyn, laatuun ja asiakaspalveluun - negatiiviset tunteet johtavat yleensä negatiivisiin tuloksiin, mukaan lukien huono suorituskyky ja suuri vaihtuvuus”

Organisaatiot voivat kehittää tunneälyä seuraavasti:

• Hyödyntämällä teknologiaa ja dataa tunnekulttuurin hallitsemiseksi.
• Ottamalla tunnetaidot mukaan henkilöstön oppimisohjelmiin.
• Huomioimalla tunnetaidot aina palkitessa suorituksista.
• Muokkaamalla rekrytointiprosessit huomioimaan tunnetaidot.

Lähde: Capgemini Research Institute

Kaikkien kannattaa kehittää tunnetaitojaan.

Eikä vain työssä menestymisen kannalta, vaan koko elämän hallinnan kannalta, koska tunneäly ja sosiaalinen lahjakkuus helpottavat ihmisen elämää ja johtaa rikkaisiin ihmissuhteisiin kaikissa yhteyksissä.

• Tunneälykäs ihminen tietää, kuka hän on ja ymmärtää omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Hän ymmärtää, miksi hän reagoi tietyllä tavalla tiettyihin ärsykkeisiin, ihmisiin tai tilanteisiin. Tunnetaidot helpottavat tunteiden syiden ymmärtämistä ja tekee vaikeiden tilanteiden ja konfliktin käsittelystä helpompaa.
• Tunneälykäs ihminen osaa tehdä päätöksiä. Hän pystyy katsomaan kiperää tilannetta kummaltakin kantilta, pystyy rauhallisesti miettimään, mikä on paras tapa toimia ja tekemään oikean päätöksen asian suhteen.
• Tunnetaidot auttavat tunnistamaan omat mielialat, tunteet ja ajatukset. Lisäksi itsetietoisuus auttaa ymmärtämään, miten tietyt tunteet vaikuttavat muihin ihmisiin. Omien tunteiden hallinta on tärkeä osa tunneälyä.
• Tunneälykkään ihmisen on helppo tuntea empatiaa muita kohtaan. Empatia, eli kyky asettaa itsensä toisen asemaan ja myötäelää toisen kokemuksia ja tunteita, on tärkeä osa tunneälykkyyttä. Tunnistamalla mitä muut ympärilläsi tuntevat, tekee kanssakäymisestä sujuvaa ja auttaa hallitsemaan ihmisten välillä syntyviä tilanteita.

On sanottu, että tunneälyn ja tunnetaitojen kehittäminen työssä menestymisen parantumisen lisäksi auttaa tekemään ihmisistä parempia sisaruksia, vanhempia, kumppaneita ja ystäviä. Näin ollen tunneälystä voidaan hyvin sanoa:

”Käänteentekevää liiketoiminnan kannalta ja mullistavaa ihmisten kannalta”

Tunneäly on käytännössä tunnetaitoja, joita voi kehittää niin kuin muitakin taitoja. Nämä taidot voidaan karkeasti jakaa kolmeen:

1. Tunteiden tunnistaminen - Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta.  Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita.
2. Tunteiden hallinta - Tunteiden ymmärtäminen kattaa myös kyvyn nähdä niiden syitä ja seurauksia.  Jos tunteita ei ymmärrä, tai näe niiden syitä ja seurauksia, jää helposti niiden armoille. Tunteita ymmärtävä taas kykenee tekemään pieniä arjen päätöksiä, eikä erehdy niin helposti elämän suurissakaan valinnoissa.
3. Tunteiden ilmaisu ja hyödyntäminen – Tunteiden ilmaiseminen ja sääteleminen ovat tunnetaitojen toisiaan täydentävät vastinparit. Tunneilmaisu tarkoittaa kykyä tuoda julki ne tunteet, jotka tarvitsevat ilmaisua. Se tarkoittaa niin kykyä näyttää myönteisiä tunteita kuin kykyä kanavoida hankalia tunteita niin, että ne eivät muutu vahingoittaviksi. Kun tunteet osataan tunnistaa ja niitä kyetään hallitsemaan, niin niitä on helppo ilmaista oikeaan aikaan, oikealla tavalla ja oikeassa paikassa. Näin tunteista on hyötyä.

Adeptuksen tunneälyvalmennukset rakentuvat juuri yllä kuvattujen kolmen kohdan oppimiseen. Eli tunneälyn kehittäminen tapahtuu käytännössä valmennusten kautta, jossa kehitetään tunnetaitoja, jotka ovat ”älykästä reagointia negatiivisiin tunteisiin ja tiettyjen kompetenssien hyödyntämistä, positiivisten tunteiden synnyttämiseksi itsessä ja muissa olemalla läsnä, empaattinen, aito, laajakatseinen, resilientti, ketterä ja valtuuttava käyttäytymisessään mahdollisimman usein”.