Harvard Business Review:n mukaan, "yksi syy siihen miksi näemme aivan liian vähän tunneälykkyyttä työpaikoilla on, että emme ota sitä huomioon rekrytoinnissa. Rekrytointi keskittyy muihin asioihin. Katsomme missä joku on opiskellut, testituloksia, teknisiä taitoja, sertifikaatteja jne., ei sitä ovatko he rakentaneet menestyviä tiimejä tai tulevatko he toimeen muiden kanssa. Ja kuinka fiksu joku mielestämme on, vaikuttaa vahvasti, eli mietimme älykkyyttä rekrytoinnissa."

World Economic Forum listaa tunneälykkyyden yksi kymmenestä tärkeimmästä taidosta työssä menestymisen kannalta 2020-luvulla. Tutkimuksissa on myös havaittu, että työelämässä tänä päivänä on enemmän psyykkisiä ongelmia kuin fyysisiä ongelmia; ja että tunneälyn taso korreloi positiivisesti selviytymiskyvyn ja negatiivisesti työperäisen stressin kanssa. Toisin sanoen, ihmiset, joilla on korkea tunneäly tuntevat vähemmän stressiä ja ovat kestävämpiä työssä. Organisaatiot, jotka keskittyvät tunneälykkyyden hallintaan ja kehittämiseen strategioissaan ovat oikealla tiellä hyvinvoivien ja menestyvien työpaikkojen ja tiimien varmistamisessa.

Tunneälykkyyden mittaaminen tulisi lisätä lahjakkuudenhallinnan ja rekrytoinnin prosesseihin, ei korvaamaan muita strategioita vaan vahvistamaan olemassa olevia prosesseja.

Tarvitset edelleen kattavan rekrytointisuunnitelman, mutta yritysjohtajille on nyt selvää, että tunneälytaidot ja -käyttäytyminen ovat yhtä tärkeitä kuin äly, tiedot ja taidot sekä kokemus työssä ja elämässä menestymisen kannalta.