Suomen talous oli monta vuotta polvillaan. Ihmiset niin myynnissä kuin muissakin tehtävissä ovat pistäneet todella paljon peliin pärjätäkseen taantuman aiheuttaman paineen alla. Kun taloustilanne muuttui erittäin nopeasti reippaaseen kasvuun, kysyttiin jälleen samoilta ihmisiltä jaksamista.
Monissa organisaatioissa takana oli jopa useampiakin yt-neuvottelukierroksia. Epävarmuus ja negatiiviset asiat ovat kuluttavia, niin henkilöstölle kuin neuvotteluja käytännössä pyörittäville lähiesimiehille ja HR-henkilöstölle.
Hetken näytti seesteisemmältä. Sitten iski korona. Moni lähtee tähän "taisteluun" jo valmiiksi takamatkalta, väsyneenä jopa uupuneena. Nyt olen kentältä kuullut onneksi, että ihmiset ovat todella ymmärtäväisiä tämän tilanteen äärellä. Nyt jos koska tunnetaitoja tarvitaan. Muistakaa pitää huolta toisistanne.
Muuta aiheeseen liittyvää:
Olemme usein myyntijohtajien ja toimitusjohtajien kanssa miettimässä miten myyntiä voisi kehittää.
Usein tässä kohtaa kohtaamme myös HR-ihmisiä, henkilöstöjohtajia ja henkilöstön kehityspäälliköitä. Itseasiassa hyvin useissa tapauksissa HR-ihmisten panos on ollut erittäin merkittävässä asemassa, kun olemme rakentaneet myynnin tai johdon valmennusohjelmia.
Mitä enemmän olen saanut tehdä yhteistyötä näiden moniosaajien kanssa, sitä korkeammalle arvostukseni on noussut HR-ammattilaisia kohtaan. Ei se arvostus koskaan vähäistä ollutkaan, mutta ymmärrykseni on laajentunut siitä kuinka paljon he todella sydämestään tekevät muiden eteen.
Usein, kun kohtaamme näissä myynnin kehittämiseen tähtäävissä palavereissa, olen kysynyt henkilöstöpäälliköltä:
Olet työksesi miettimässä muiden ihmisten kehittämistä ja hyvinvointia, mutta kuka miettii sinun jaksamistasi ja kehityspolkuasi? Miten sinä panostat itseesi?
Usein tulee hiljaista.
Se mistä olen huolissani, on havainto siitä kuinka moni näistä moniosaajista on yksinkertaisesti joutunut työkuorman alta sanomaan itsensä irti, vaihtamaan työpaikkaa tai lähtemään opiskelemaan pelastaakseen itsensä. Eihän se näin voi mennä!
Nämä yliammattimaisesti käyttäytyvät hyperprot, jotka tietävät kaikesta kaiken ja haluavat sen myös näyttää, ovat usein organisaatiossa samalla tasolla henkilöstöjohtajan kanssa, mutta heidän käytöksensä imee hapen huoneesta ja pahimmillaan nolaavat toisen. Muistakaa tämä ei ole sukupuolikysymys vaikka noin asian otsikoinki. Koskee myös naisia.
Olin kerran neuvottelutilanteessa, jossa henkilöstöjohtajalle oli annettu tehtäväksi selvittää ja valmistella moninaisia myynnin kehityshankkeita.
Neuvotteluun osallistui tämän henkilöstöjohtajan ja minun lisäksi kaksi hyperprojohtajaa, joista toinen oli suorastaan superhyperpro.
Mitä tapahtui?
Äänekkäämpi, "myyjäksi synnytään" -asenteella varustettu johtaja veti omilla itsekehuillaan maton alta kaikilta henkilöstöjohtajan valmistelulta. Muiden edessä!
Mukana olleena hurjinta oli todistaa se, että tämä henkilö ei edes itse havainnut omassa käytöksessään mitään outoa tai ihmeellistä. Ei aikaakaan, kun tämä lahjakas henkilöstöjohtaja oli vaihtanut työpaikkaa.
Toisessa tapauksessa hälytyskelloni soivat, kun ja jos sain henkilöstöpäällikön kiinni joko aamulla kukonlaulun aikaan tai illalla työajan päätyttyä. Ja silloinkin hän oli usein lentokentällä menossa tai tulossa.
Aikansa tätä jatkui, mutta niin vain hänellekin oli houkuttelevampaa lähteä opiskelemaan. Ei tietenkään koskaan huono vaihtoehto, mutta tässäkin tapauksessa firma menetti loistavan, asiaansa sitoutuneen HR-asiantuntijan.
Näitä tarinoita minulla riittäisi paljon. Onneksi moni näistä tarinoista päättyy onnellisesti ja minulla on ilo saada jatkaa työskentelyä heidän kanssaan tavalla tai toisella.
Johtajat, pitäkää huolta HR-ihmisistänne!